Rauli Katajavuoren intohimo sirkukseen syttyi Uimaharjun sirkuskerhossa – tällä hetkellä hän johtaa Joensuussa viisi vuotta täyttävää Näyttämö-teatteria

Rauli Katajavuoren kaveriporukka treenasi sirkusta Uimaharjun koulun salissa ja yhdessä tekeminen piti innostusta yllä. Kolmesta porukan jäsenestä tuli käytännössä ammattisirkustaiteilijoita: esimerkiksi Katajavuoren pikkuveli Sakari Männistö asuu tällä hetkellä suur-Lontoon alueella ja esiintyy kansainvälisesti. Katajavuori pohtii, että lapsuuden Uimaharju antoi silmät miettiä laajemmin eri paikkakuntia ja sitä, miten pitkiä matkat voivat olla.

– Ei ne ole samat kortit lähteä jostain Tampereelta kohti sirkus-ammattilaisuutta. Jos taas on jossain pikkukylällä, ei siellä harrastusvaihtoehtoja ole. Jos taiteilija tai urheilija on lähtenyt pieneltä paikkakunnalta, niin tietää, että se on vaatinut päättäväisyyttä.

Ajautuminen alalle

Omaa sirkusalalle päätymistään Katajavuori kuvaa ajautumiseksi. Koulun teatterikerhossa tehty, sirkukseen sijoitettu Tirlittan-näytelmä käynnisti lapsissa innostuksen jatkaa sirkuksen harrastamista. Katajavuoren äiti perusti kylälle sirkuskerhon, ja koska pikkuveli opetteli sirkustaitoja erityisen innokkaasti, päätti isoveli, ettei hän voi jäädä huonommaksi. Lukion jälkeen Katajavuori lähti sirkuskouluun viettämään välivuotta ja kertoo jääneensä sille välivuodelle.

– Mutta hyvä näin, hyvä reitti. Erikoiselta tuntuisi ajatella, että olisi tekemässä jotain muuta.

Opiskeltuaan sirkusta ja teatteria eri puolilla Suomea palasi Katajavuori Pohjois-Karjalaan sirkustaiteen läänintaiteilijaksi vuonna 2014. Tällä hetkellä hän johtaa Joensuussa Näyttämö-teatteria, joka tarjoaa esitystilan omalle taiteelliselle toiminnalle sekä monille paikallisille tanssi-, teatteri- ja sirkusalan toimijoille. Teatterin ohjelmistoon sisältyy myös vierailevia eri puolilta Suomea tulevia esityksiä. Katajavuoren mukaan tavoitteena on monipuolinen ja koko ajan uusiutuva ohjelmisto.

– Tällä hetkellä nykysirkusta on helpompi nähdä Joensuussa kuin Helsingissä. Meillä on laajempi ohjelmisto ja juttuja ympäri Suomen.

Näyttämö-teatterin toiminnanjohtajan ja joensuulaisen nykysirkusryhmä Sirkus Supiaisen toiminnanjohtajan työpäivät ovat suurelta osin konttorityötä. Eniten Katajavuori haaveilee kuitenkin jongleerauksesta.

– Kun olisi treenisali ja jongleerausvälineet, joilla voi heittää ja ratkaista erittäin käytännönläheisiä ongelmia, eli miten saa eri heittokuviot toimimaan, niin enpä minä muuta oikeastaan haluaisi.

Sirkuskerhon perintö

Näyttämö-teatteri juhlii tulevana viikonloppuna vuosittaisen Pilke!-festivaalin yhteydessä viisivuotista taivaltaan. Toimintansa näiden vuosien aikana vakiinnuttanut, Sirkus Supiaisen perustama teatteri on pyrkinyt saamaan juhlaohjelmistoon esityksiä mahdollisimman pitkältä aikajänteeltä.

Nähtävillä on Katajavuoren ja Miika Nuutisen korona-aikaan tekemä Epäsovinnaisen runosirkuksen iltamat, jota esitettiin tuolloin live-streamina. Muita Sirkus Supiaisen esityksiä ovat musiikkia ja sirkusta yhdistävät Ulkopuolella ja Ytimessä. Lisäksi mukana on Sirkus Supiaisen yhteydessä toimivan Työttömien Teatterin runoesitys Sydämeni uumenista.

Näyttämö-teatterin tiloissa Joensuun vanhan Lyseon rakennuksessa toimii myös sirkuskoulu, jossa on tällä hetkellä 120 oppilasta. Parhaillaan haussa on Leader-rahoitus, joka mahdollistaisi muun muassa satelliittikerhot eli sirkuksen opettamisen myös kaupungin ulkopuolella.

– On kuitenkin helpompaa siirtää opettaja toiselle paikkakunnalle, kuin ajattaa lapset vanhempineen kaupunkiin. Yhden opettajan siirtämisellä vaikkapa Enoon voi tavoittaa 20 henkilöä kerralla. Tavoitteena on, että pystyisimme tarjoamaan sirkusta kylille ja myös haja-asutusseuduille, Katajavuori toteaa.

Hän kertoo, että Sirkus Supiaisen yhdistyksen pohjana on Uimaharjun sirkuskerhoa varten perustettu yhdistys. Hän kuvaa, kuinka merkityksellistä perinnön mukana kantaminen on.

– Koko 30 vuoden historia on läsnä. Se on johtanut minut ja veljeni tekemään näitä asioita. Ilman Uimaharjun sirkuskerhoa ei meillä olisi Näyttämö-teatteria Joensuussa.