play

Pielisjokiseutu 60 vuotta: Juttuja etsittiin pintaa syvemmältä ja soodakattilan sisuksista – Sami Tolvanen: "Jukolan viesti Enossa oli kaikkinensa yksi huippukokemus"

Kontiolahtelaisen Sami Tolvasen työpaikka sijaitsee Pielisjokiseudun vuosien tavoin yhä Pielisjoen varrella. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimistotilat ovat Joensuun keskustassa sijaitsevassa, vuonna 1852 valmistuneessa Pielisjoen linnassa.

Kontiolahtelaisen Sami Tolvasen työpaikka sijaitsee Pielisjokiseudun vuosien tavoin yhä Pielisjoen varrella. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimistotilat ovat Joensuun keskustassa sijaitsevassa, vuonna 1852 valmistuneessa Pielisjoen linnassa. Kuva: Taru Tykkyläinen

Taru Tykkyläinen

Paikallislehdessä saa tehdä ja joutuu tekemään kaikenlaista, luonnehtii Pielisjokiseudun päätoimittajana vuosina 2011–2018 työskennellyt Sami Tolvanen. Erityisen elävästi hänelle ovat jääneet mieleen kuuden vuoden takaisen Joensuu-Jukolan tapahtumat.

– Olin ainoana toimittajana ottamassa kuvia, kun Jenni Haukio ja Sauli Niinistö istuttivat puita Jukolan viestin aikaan Enossa. Jukolan viesti tapahtumana on kaikkinensa yksi huippukokemus, se oli niin erikoinen Enossa, Tolvanen toteaa.

Mieleenpainuva kohtaaminen päätoimittajavuosina oli myös takaisin kotiseuduilleen Enoon palanneen Pekka Rädyn tapaaminen.

– Olen lapsesta asti katsonut Simpauttajaa lukuisia kertoja. Olen lukenut kirjankin, mutta erityisesti Rädyn loistava roolisuoritus jäi mieleeni. Alkuun oli vaikea suhtautua hänen haastattelemiseensa, koska elokuvassa hän oli tehnyt niin suuren vaikutuksen.

Tolvanen nostaa esille myös sen, kuinka Stora Enson Enocellin tehtaalta irtosi juttu poikineen.

– Vaikuttavin tilanne oli, kun huoltoseisokin aikaan kävimme soodakattilan sisuksissa. Kipinöitä sinkoili ympärillä. Siltä juttukeikalta syntyi yksi pisimmistä jutuista, jonka Piekkariin kirjoitin. Olen muutoin aika lyhytsanainen kirjoittajana, en mikään repparin kirjoittaja, Tolvanen tuumaa.

Erilaisella kulmalla varuskunnasta

Kontiorannan varuskunnan lakkauttaminen oli Tolvaselle iso jysäys sekä toimittajana että kontiolahtelaisena. Onttolassa intin käyneelle miehelle Kontiorannan varuskunta oli entuudestaan tuntematon paikka.

– Se oli iso yhteiskunnallinen juttu, jonka vaikutusta ei ehkä kaikilta osin alkuun edes tajunnut. En missään nimessä tykännyt siitä, että varuskunta lakkautettiin, mutta paikallislehdelle se tietysti tarjosi runsaasti aiheita ja uutisoitavaa vuosiksi. Saimme siitä useita koskettavia juttuja.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

– Varuskunta ei antanut työntekijöiden tietoja medioille, joten kävin pakkasella karvahattu päässä naapureilta kyselemässä, tuntevatko he ketään, jota tilanne eritoten koskettaa. Itselleni oli aivan yllätys, kuinka avoimesti ihmiset kertoivat tarinoitaan ja siitä, miten varuskunnan lakkauttaminen heihin vaikuttaa.

Itselleni oli aivan yllätys, kuinka avoimesti ihmiset kertoivat tarinoitaan ja siitä, miten varuskunnan lakkauttaminen heihin vaikuttaa.
Sami Tolvanen

Tolvanen sai vuonna 2014 paikallislehdistön vuoden journalistipalkinnon varuskunnan lakkauttamisen vaikutuksiin liittyvästä juttusarjastaan.

Paljon kehittämistä ja kehittymistä

Päätoimittajana Tolvanen oli käynnistelemässä digipuolen murrosta niin verkkolehden kehittämisen, näköislehden käyttöönoton kuin sosiaalisen median kanavien haltuunoton kannalta.

– Pielisjokiseutu ei ollut vielä Facebookissa, kun aloitin päätoimittajana. Kaiken kaikkiaan digipuolella tapahtui aikamoista myllerrystä, paikallislehdenkin oli jatkuvasti uudistuttava sillä saralla pysyäkseen mukana.

Pielisjokiseudussa aloittaessaan Tolvanen muistaa joutuneensa epäkiitolliseen asemaan myös lehden jakelukustannusten nousun takia.

– Ensimmäisen kuukauden aikana jouduin kertomaan lukijoille kesken vuoden tapahtuvasta hintojen korotuksesta, sellainen oli aika ennenkuulumatonta. Oikeastaan koko seitsemän vuotta oli jakelun huonontumisen ja kustannusten nousun kurimusta, Tolvanen kuvailee.

Pian sen jälkeen tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäverokanta nousi nollasta kymmeneen prosenttiin, mikä jälleen aiheutti hintapainetta lehdelle.

– Olin työskennellyt kauan toimittajana ja myös toimitussihteerinä, joten olin lehden tekemisen ammattilainen, mutta talouspuoli ja sen murheet tulivat päätoimittajan roolissa uutena asiana. Se olikin seitsemän vuoden parasta antia, että kasvoi ammatissa ja sai myös uutta osaamista, Tolvanen luonnehtii.

Arvokkaita oppeja ja taitoja mukaan

Kaikkiaan parikymmentä vuotta lehtialalla oltuaan Tolvanen irtisanoutui päätoimittajan paikalta ja siirtyi Pohjois-Karjalan tukipalvelut oy:n eli Polkan viestintäsuunnittelijaksi.

– Pitkään maakunnan lehtitaloissa töitä tehtyäni ja seitsemän vuoden päätoimittajuuden jälkeen yksinkertaisesti kaipasin jotain muuta.

Sami Tolvanen toteaa useista toimittaja-aikoina opituista tiedoista ja taidoista olevan paljon hyötyä myös nykyisessä työssä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton viestintäpäällikkönä.

Sami Tolvanen toteaa useista toimittaja-aikoina opituista tiedoista ja taidoista olevan paljon hyötyä myös nykyisessä työssä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton viestintäpäällikkönä. Kuva: Taru Tykkyläinen

Polkalla hän työskenteli reilun vuoden, kunnes hänet valittiin Pohjois-Karjalan maakuntaliiton viestintäpäälliköksi. Hän aloitti työssä helmikuussa 2020.

Tolvanen toteaa monien toimittajan työssä kehittyneiden taitojen olevan kullanarvoisia myös viestijän työssä.

– Nykyinen työni vaatii yhtä lailla nopeutta ja paineensietokykyä. Myös tiedon hakemiseen, olennaisen tiedon etsimiseen ja tiivistämiseen ehti kouliintua jo toimittajan työssä. Onhan siitä myös etua, että julkisen puolen päätöksenteon kulku oli tuttua ennestään, hän mainitsee esimerkeiksi.

Tolvanen kommentoi, että tietynlaista pesäeroa on pystynyt tekemään paikallislehtikenttään.

– Nyt on Piekkariakin osannut jo lukea miettimättä, miten itse olisin tuon jutun ja tuon tehnyt, hän naurahtaa.

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta