Vesimassat ryöstäytyivät syksyiseen yöhön ja kokonainen järvi tyhjeni: Suomen ensimmäinen järvenlasku ei mennyt niin kuin Strömsössä

Maanviljelijä Lauri Nuutisen suorittamasta maamme ensimmäisestä järvenlaskusta tulee tänä syksynä 280 vuotta. Katastrofaalisesti epäonnistunut projekti tuotti kuitenkin myöhemmin suurta vaurautta.

Maanviljelyyn käytetyt luonnonniityt eivät enää 1700-luvulla riittäneet viljelijöiden tarpeisiin ja lisämaasta oli suuri tarve. Sitä oli tarjolla alavarantaisten järvien ja lampien pohjissa, joten vesistöjen pohjia päätettiin valjastaa viljelykäyttöön vedenpintoja sopivasti alentamalla. Valtiovalta myös tuki näitä uudisraivauksia myöntämällä kuivatetuille maille huomattavia verohelpotuksia.

Maamme ensimmäinen järvenlasku suoritettiin talonpoika Lauri Nuutisen aloitteesta ja toimesta. Hän ehdotti vuonna 1741 Sarvingin kyläläisille kylän keskellä sijaitsevan Alimmaisen Sarvinginjärven laskemista. Se onnistuisi kaivamalla kanava sen ja Jakojärven välisen kannaksen poikki. Kyläläiset pelkäsivät hyvien kalavesien menettämistä, mutta Nuutinen sai kuitenkin heidät suostutelluksi mukaan.

Useiden metrien levyisen kanavan kaivaminen aloitettiin yhdessä, mutta jo syksyllä muut kyläläiset luopuivat urakasta, ja Nuutinen jatkoi kaivamista oman perhekuntansa kanssa.

Vuoden 1743 syyskuussa kanavalla oli pituutta 70 metriä, ja kuun lopussa Mikkelinpäivän kirkonmenojen jälkeen puhkaistiin kaivannon suu hiekkaharjuun Jakojärven suuntaan.

Vesimassat lähtivät liikkeelle niin rajusti, että laskukanava syöpyi lähes 200 metriä leveäksi ja Jakojärvi puolestaan tyhjeni vedestä ja täyttyi purkausliejulla ja veden mukaan lähteneellä puustolla. Kahdeksan kilometriä pitkä Ala-Sarvinki tyhjeni lähes täysin jättäen jälkeensä vain Pohjanjoen ja muutamia lampia. Jäljelle jäi jokilaaksomainen maisema.

”Mikkelinmessua vastaisena yönä, joka kaikissa tapauksissa lienee ollut lähiseudun asukkaille kauhun yö, juoksi koko Sarvinki kuiviin. Seuraavana aamuna oli vaan mutainen joki entisestä järvestä jälellä.”

Muut kyläläiset olivat odotetusti raivoissaan järvien katoamisesta. Kerrotaan, että Nuutinen laitettiin köysiin ja lukkojen taakse, josta paikalle vähän myöhemmin saapuneet kruununmiehet hänet vapauttivat.

^Seuraavana vuonna havaittiin, että järvenpohjalla kasvoi runsaasti heinää ja ravinteikas vesijättömaa alkoikin kiinnostaa kyläläisiä. Maan hallinnasta syntyi riitaa ja siitä käräjöitiin liki parikymmentä vuotta, kunnes se viimein määrättiin kokonaan Nuutiselle. Valtakunnan korkea-arvoiset säädyt myös palkitsivat järvenlaskijan yritteliäisyydestä 3 000 kuparitaalerilla.

Järvenlasku rikastutti suuresti sekä Nuutista että hänen naapureitaan ja laajemmin koko Aittovaaran ja Sarvingin kylää. Maiden tuottama heinä oli verovapaata ja sitä riitti reilusti yli oman tarpeen myytäväksi asti. Asutus varsinkin Aittovaarassa lisääntyi runsaasti.

^Nuutinen jatkoi uraansa järvenlaskijana liikkuen Pohjois-Karjalan pitäjissä ja katsellen tarkoitukseen sopivia soita ja järviä. Itse hän kertoi kuivattaneensa 15 vuoden aikana yhteensä 14 eri kokoista järveä ja lampea. Käräjöintien ja järvenlaskuja koskevien suunnitelmiensa kanssa hän päätyi asioimaan itsensä Ruotsin kuninkaan kanssa, ja hänestä tuli myös kotiseudullaan varsin merkittävä mies.

”Nuutisen päässä syntyi ajatus, että hänestä voisi tulla jonkinlainen järvenlaskunneuvoja kotimaakunnassaan ja ehkä koko suuressa Suomenmaassa.”

Nuutinen suunnitteli myös Höytiäisen ja Liperissä sijaitsevan Viinijärven laskua, mutta niihin hän ei saanut lupaa. Jälkimmäisen kuivatusyrityksen keskeyttivät viranomaiset. Erilaisissa kesteissä ja pidoissa hän oli suosittu vieras – erityisesti häävieraana, varsinkin koska hänellä kerrotaan olleen tapana häähumusta innostuneena antaa parille häälahjaksi palsta järven pohjasta. Jälkeensä tämä innovatiivinen mies jätti melkoisen omaisuuden sekä monia kansantarinoita.

_{Lainaukset: A.R.C.: Lauri Nuutinen. Karjalainen merkkimies ja taloudellinen yrittelijä vapaudenajalla. 1914}

_{Lähteet: Vesajoki, Heikki: Varhaiset järvenlaskut muuttamassa Pohjois-Karjalan maisemia. 1982}

_{A.R.C.: Lauri Nuutinen. Karjalainen merkkimies ja taloudellinen yrittelijä vapaudenajalla. 1914}

_{Karjalainen 29.6.2005}

_{Juha-Veikko Mikkolan haastattelu}