Louhitalolla kuuluu ”Eee-me-liiii!”
Louhiteatterin iloa hersyvät näytelmäharjoitukset povaavat loppuvuoden esityksiin runsaasti tilannekomiikan synnyttämää naurua.
On syyskuun alku. Louhitalolla on meneillään Vaahteramäen Eemeli -näytelmän harjoitukset. Näytelmän ensimmäinen puolikas on saatu käytyä jo läpi, pian toinenkin. Läpimenon jälkeen alkaa hiominen. Kuin kirvestä hiottaisiin tahkolla terävämmäksi pyöräytys pyöräytykseltä.
– Huido enemmän!
– Ota ihan hullunkurinen asento! Rento!
– Menkää piiloon pöydän taakse kurkkimaan! ohjaaja Maria Karhapää ohjeistaa kuuluvalla äänellä.
Käsikirjoitussivut viuhahtelevat ja sivut vaihtuvat. Välillä mietitään.
– Tässä sinulla on pieni maitotonkka sylissä.
– Tahko tulisi tähän kohti. Mistä tahko saadaan? pohditaan yhdessä.
Ennätysmäärä näyttelijöitä
Louhiteatteri on onnistunut saamaan tälle syksylle mukaan ison määrän harrastajanäyttelijöitä, noin parisen kymmentä. Kaikille halukkaille on pyritty antamaan rooli.
– Meillä on tuplarooleja, eli rooli on jaettu puoliksi, pöperö-Maijaa näyttelevä Miia Helmipuu sanoo.
Louhitalolla treenataan näytelmää viikoittain. Harjoitukset kestävät kerralla kolmesta neljään tuntia. Kuvassa Pöperö-Maija (Minna Keränen-Kultanen) julistaa lavantaudin tulemisesta. Kuva: Suvi Palosaari
– Näytöksiä on 13, ja toinen näyttelee kuudessa ja toinen seitsemässä esityksessä, hän selventää.
Esimerkiksi Eemelin äitiä Almaa näyttelevät sekä Tiina Tomperi ja Satu Niskanen. Omaa vuoroaan odotteleva Niskanen kertoo, että näyttelijät on jaettu Mustikat ja Puolukat -ryhmiin.
Harjoitukset ovat Niskasen mukaan edenneet reippaalla tahdilla – kohtauksille on tehty jo pohjia, mistä hiomistyö voi alkaa.
Ohjaaja Maria Karhapää kertoo haaveilleensa Vaahteramäen Eemelin ohjaamisesta jo pitkään, ja nyt hetki tuntui sopivalta. Hän on iloinen, että Louhitalolle saadaan pitkästä aikaa koko perheen näytelmä, ja toivoo, että näytelmää tulisivat katsomaan aikuisten lisäksi lapset.
– Louhiteatteri on koko perheen juttu, ja onhan meillä eri ikäisiä näyttelijöitäkin paljon, Karhapää sanoo.
Edellisestä koko perheen näytelmästä on Louhiteatterilla aikaa useita vuosia. Ronja ryövärintytär esitettiin vuonna 2009.
Vaahteramäen Eemelin ensi-ilta on marraskuun alussa, mutta näytelmäharjoitukset ovat jo alkaneet. Kuvassa Erkki Laakkonen, Tiina Tomperi, Helmi Lasanen, Minna Keränen-Kultanen (takana), Anna Puhakka, Onni Hyrkäs, Rauno Lasanen ja Markku Koistinen. Etualalla ohjaaja Maria Karhapää. Kuva: Suvi Palosaari
Erilainen persoona on mielekäs haaste
Päähahmo Eemelin roolia näyttelevälle Onni Hyrkäkselle näytelmä on kuudes. Aiemmin hänet on nähty muun muassa Liian paksu perhoseksi ja Seitsemän veljestä näytelmien rooleissa. Nyt Hyrkäs näyttelee ensimmäistä päärooliaan. Hän kuvailee, että roolin haltuunotto on sujunut ihan hyvin.
– Isommassa roolissa on enemmän työtä, mutta olen luottavaisin mielin.
Onni Hyrkäs on näytelmän Eemeli. Kuva: Suvi Palosaari
Hyrkäs on opetellut vuorosanoja sitä mukaa, kun harjoituksissa on edetty.
– Yleensä opin vuorosanat aika nopeasti.
Hän treenaa harjoitusten lisäksi vuorosanoja kotona. Hyrkäs toteaa, että Eemelinä olo tuntuu hauskalta. Roolihahmo on erilainen persoonaltaan kuin mitä Hyrkäs itse mieltää olevansa, joten erilaisuus tuo näyttelemiseen mielekästä haastetta.
Luovalla budjetilla
Puvustaja Ninja Lasanen istuu tyttärensä kanssa katsomossa ja luonnostelee kirjaan asuja.
– Tutustun ihmisiin ja rooleihin, ja mietin rooleja ja niiden puvustusta samalla, hän kertoo osallistumisestaan harjoituksiin.
Lasanen on puvustanut Louhiteatterin esityksiä aiemminkin, esimerkiksi Seitsemän veljestä.
– Puvustaminen on omanlaisensa prosessi joka kerta.
Puvustaja Ninja Lasanen (vas.) ja Pöperö-Maijaa näyttelevä Miia Helmipuu seuraavat näytelmän harjoituksia. Kuva: Suvi Palosaari
Lasanen on puvustuksen ammattilainen. Hän on puvustamassa Vaahteramäen Eemeliä kuitenkin harrastusasenteella. Teatteriharrastus on itse asiassa imaissut mukaansa koko Lasasen perheen. Näytelmässä esiintyvät Ninja Lasasen puoliso Rauno Lasanen sekä tytär Helmi Lasanen. Perheen nuorimman, Taimin, tehtävä on olla seuraneitinä.
Ninja Lasanen kertoo, että puvustus hankitaan näytelmään luovalla budjetilla.
– Vaatteet saadaan pääasiassa Louhitalon varastosta ja vanhoja vaatteita muokkaamalla. Lainataan ja jonkin verran tehdään kirppislöytöjä. Kun kyse on vapaaehtoisesti tehtävästä harrastajateatterista pienellä budjetilla, pitää puvustuksessakin luovia melko paljon.
Ohjaaja Maria Karhapää ohjeistaa näyttelijöitä kohtauksessa, jossa Liinu-piika (Anna Puhakka) valittaa hirveää hammassärkyään. Kuva: Suvi Palosaari
Sama koskee kaikkea rekvisiittaa. Osa etsitään Louhitalon varastosta, osa löytyy yhdeltä näyttelijältä, toinen toiselta, kolmas jostain muualta.
Vaahteramäen Eemeli on lastenkirjailija Astrid Lindgrenin luoma satuhahmo, joka luo paljon metkuja. Esitysoikeudet ovat tiukat, ja musiikki- ja sovitustyöt on tehtävä tarkkojen sääntöjen mukaan, jotta ne eivät riko tekijänoikeuksia. Ohjaaja Maria Karhapää kuitenkin sanoo, että hän otti tiukat raamit huomioon jo suunnitteluvaiheessa, joten haasteita ei ole sittemmin tullut.