Enon kirkon kuusi sai olkikoristeet – Harvinaiset rukiin oljet saatiin sattuman kautta lahjoituksena
Enon seurakuntakeskuksella tehtiin maanantai-iltana olkitöitä. Maiju Ahlholm kertoi, että liki 30 osallistujan voimin tekeillä oli tilaustyö.
– Seurakuntamestarimme toivoi, että olisipa ihanaa, kun meidän kirkkomme joulukuusessa olisi olkikoristeita. Ehdotin lähetystoimintaryhmässä, että jos järjestettäisiin asian tiimoilta ilta.
Rukiin olki on kestävin
Olkityöskentelyyn opastaneen Eeva ”Kisu” Siposen mukaan illan tavoitteena oli saada valmiiksi 20–30 koristetta. Seurakuntamestarin toiveesta koristeiden malleiksi oli valittu Daavidin tähti, tavallinen tähti ja enkeli. Siponen kertoi tehneensä olkitöitä lapsesta asti, ja liittyneensä aikoinaan myös Marttoihin sen takia, että Marttojen himmelipiirissä pääsi askartelemaan oikeanlaisesta oljesta. Koska olki saadaan talteen vain käsin kerätystä ja puidusta viljasta, on askarteluolkea ollut jo pitkään vaikeaa saada. Kestävintä on rukiin olki.
Ukkolalaisen Tuula Pulkkisen mukanaan tuoma suuri olkinippu tuli onnekkaan sattuman kautta lahjoituksena.
Enon seurakuntakeskuksella tehtiin maanantai-iltana olkitöitä. Harvinaiset rukiin oljet saatiin sattuman kautta lahjoituksena. Maiju Ahlholm muotoili oljesta tähden. Pitää olla rukiin olkea, se on se kestävin, hän totesi. Kuva: Satu Niskanen
– Olin työreissulla Kajaanin torilla. Siellä yksi mies tuli juttusille ja mainitsi jotain rukiista. Tuli mieleen, että meillä on tämä ilta tulossa. Kysäisin, että ei sinulla olisi ylimääräisiä olkia. Hän sanoi, että on, paljonko tarvitset.
Illan aluksi oljet siistittiin ja lajiteltiin kolmeen eri pinoon paksuuden mukaan. Tällä kertaa mukaan valikoituivat mahdollisimman paksut oljet. Näin koristeista saatiin mahdollisimman näyttäviä isoon kuuseen. Olkinippua oli säilytetty pari edeltävää päivää ulkona, että olki saavuttaisi askarteluun sopivan kosteuden.
– Jos oljet ovat oikein kuivia, ne katkeilevat leikatessa. Nyt ne ovat helpompia käsitellä, opasti Siponen.
Hyvät ohjeet
Määrämittaan leikatut oljet yhdistettiin niiden sisään pujotetun narun avulla, ja koristeita kootessa saattoi käyttää tukena myös rautalankaa. Tuula Pulkkinen totesi kokoamisen sujuvan hienosti, olivathan osallistujat saaneet Siposelta hyvät ohjeet. Aikaisempaa olkikokemusta hänellä oli yhden himmelin verran.
– Olen tehnyt elämässäni yhden pienen himmelin ja se on paikallaan joulusta juhannukseen ja juhannuksesta jouluun, kun en raski ottaa sitä pois.
Tuula Pulkkinen yhdisti oljet toisiinsa narulla, ja kokosi sen jälkeen koristeen rautalangan avulla. Kuva: Satu Niskanen
Askartelu oli niin hauskaa, että Pulkkinen suunnitteli nyt tekevänsä isomman himmelin jouluksi.
– Ajattelin tehdä sen jollain konstilla. Otan netistä ohjeita, jos en niitä täältä saa. Todella kivaa on.
Illan tavoite saatiin reilusti täyteen ja koristeita valmistui 34 kappaletta.