Koukun tuomaa: Maailmallekin kalareissuja tehnyt Jani Räsänen on naarannut suurimmat kalasaaliinsa Uimaharjusta

– Kolme heittoa vielä, sitten lähdetään, uimaharjulainen Jani Räsänen, 44, huikkaa Uimasalmen sillanpielen laiturilla.

Olemme lähdössä kajakilla kalaan Alajoelle, ja Räsänen oli innostunut kalastamaan ennen toimittajan saapumista. Äkkiä vapa vääntyy, ja pian haavissa möllöttää 53-senttinen kuha. Se on Räsäselle kauden ensimmäinen saalis.

Laituri on Uimaharjussa erityisen suosittu kalastuspaikka. Sen läheisyydestä Räsänenkin on saanut suurimmat kalansa, seitsemänkiloisen kuhan ja 12-kiloisen hauen. Lisäksi kalastusveneitä liikkuu Enocellin tehtaan puolella Rukavedellä ja Pielisjoen sivuhaarassa Alajoella.

– Rukavedellä ja Pielisjoella kuha, ahven ja hauki ovat yleisimmät saaliit. Alajoelta saa ainakin haukea ja ahventa. Tyyni keli on ahvenille parempi, haukeen ja kuhaan sää ei vaikuta ainakaan niin paljon. Kuha nousee illalla pintaan, päivällä sitä saa paremmin pohjasta, Räsänen vinkkaa.

Alajoelle päästyämme Räsänen kaivaa autostaan kaksi pientä kääröä, packraftit eli reppulautat – uretaanilla pinnoitetut kumiveneet siis.

– Löysin nämä, kun olimme lähdössä Lappiin kalastamaan. Näitä on helppo kuljettaa: packraft painaa 4,5 kiloa, tavallinen kumikajakki 20.

Vesistöjen miinakenttä

Räsänen suosii jigikalastusta eli vieheellä mahdollisimman lähellä pohjaa kalastamista. Virtakohdissa jigaaville hän suosittelee keulasähkömoottorillisen veneen käyttöä.

– Siellä ankkuroituminen on hankalaa, koska virta vie yhteen suuntaan ja tuuli toiseen. Virran kohdalla ja tehtaanrannassa ankkuroituminen on kiellettyäkin.

Kalastuskieltoalueet ja alamitat kannattaa tarkistaa aina ennen kauden aloittamista: ainakin Koitajoki ja Ahvenisen edustalla oleva Valkealampi ovat rauhoitettuja, alamitat taas eriävät toisistaan ainakin Uimasalmen sillan eri puolilla. Vesistöjen pohjissa on myös jonkin verran uponneita tukkeja, jotka aika ajoin pulpahtavat pintaan, ja karikkoja on muun muassa venerannan edustalla.

– Kattilajoki on miinakenttä, sanoi siellä kalastava kaveri, Räsänen kertoo.

Banaanit kielletty

Ensimmäinen kalastukseen liittyvä muisto Räsäsellä on Outokummun-mummolasta 3-vuotiaana.

– Halusin väen väkisin muiden mukaan ongelle. Lammella oli paljon pikkukalaa, mutta myös käärmeitä. Yhtäkkiä vieressäni oli kyy ja meinasi puraista. Setä onneksi ehti potkaista kyyn lampeen.

Räsänen on tehnyt myös kalastusmatkoja Euroopassa, Aasiassa ja Oseanialla. Reissuilla hän on törmännyt suomalaisittain erikoisiin tapoihin: monessa maassa esimerkiksi banaania ei saa viedä veneeseen tai kalaonni on mennyttä.

Australiaan Räsänen lähti maan kalastusfoorumin kautta, jonka ainoa suomalaisjäsen hän pitkään oli.

– He eivät hyväksyneet ulkomaalaisjäseniä, mutta minut hyväksyttiin mukaan, kun ylläpitäjä alkoi ihmetellä sähköpostiosoitettani: mitä ihmettä ”korppi” tarkoittaa. Kirjoittelen sinne kalastusreissuistani. Se on minulle myös mahdollisuus matkailla silloin, kun matkoille ei pääse.

Savua ja harissaa

Lähihoitajana työskentelevä Jani Räsänen kertoo lopettaneensa tavallisesti kalastamisen, kun saalis on riittänyt päivän ruokaan; pyydystä ja vapauta -kalastustapaa hän harrastaa vain tarkasti harkiten. Hintojen nousu on kuitenkin saanut miehen pohtimaan kalan säilömistä.

– Aiemmin en käynyt kalalla, jos en tarvinnut kalaa, mutta inflaation myötä aion kalastaa pakastimeenkin. Purkkikalan tekemisen opetteleminenkin kiinnostaa, siihen voisi työntää särjet.

Kuhat, hauet ja ahvenet Räsänen valmistaa usein paistamalla, joskin myös savustaa kuhaa ja tönkkösuolaa haukea. Uusia ideoita löytyy lehdistä ja televisio-ohjelmista. Räsäsen suosikkiresepti on Akseli Herlevin kalahampurilainen, johon kala paneroidaan maissimuroilla.

– Savukalan kanssa harissatahna on parasta. Sitä kun laittaa karjalanpiirakan tai grillissä paahdetun leivän päälle, niin ai että.