Pääkirjoitus: Säästöjä –  mutta järkeviä sellaisia

Joensuun kaupungin virkamiehet kääntelevät nyt lantteja kukkaron pohjalla. Talousarviovalmistelu tuleville vuosille on vaikeassa tilanteessa, sillä kaupungin tulot tulevat tippumaan pysyvästi. Talousjohtaja Satu Huikuri on kommentoinut, että kun taloudesta lähtee pois noin 20 miljoonaa euroa tuloja, on sopeuttaminen aloitettava heti.

Omaisuutta joudutaan tarkastelemaan, toimintoja muokkaamaan, taksoja ja maksuja tarkastamaan. Palveluitakin joudutaan karsimaan. Palveluheikennyksiksi on esitetty esimerkiksi opetuksen resursseista karsimista, kesäleikkitoiminnasta luopumista ja matkailun määrärahojen ja avustusten pienentämistä. Alustavien laskelmien mukaan ensi vuonna palveluista leikattaisiin 6–8 miljoonaa euroa.

Samaan aikaan kun mietitään säästöjä, kaupunki haluaa pitää optimistisen strategian ja pyrkii olemaan kasvukaupunki. Tavoitteena on 80 000 asukkaan kaupunki vuoteen 2025 mennessä ja maan kymmenenneksi suurin kaupunki vuonna 2030. Asukkaita Joensuussa oli vuoden 2023 alussa 77 513.

Mihin sijoitetaan, mistä säästetään? Mitään ei ole vielä päätetty, mutta ainakin enolaisten ja uimaharjulaisten näkökulmasta katsottuna ehdotuksissa on pyörinyt pähkähullujakin säästötoimenpiteitä. Talousarviovalmistelua tekevät tarkastelevat päiväkotien toimintaa. Sellainenkin vaihtoehto on pyörinyt pöydällä, että iltahoito keskitettäisiin Niinivaaran vuoropäiväkotiin kesällä 2024.

Uimaharjun vuoropäivähoito lopetettiin ja siirrettiin Enoon virkamiespäätöksellä vuonna 2019. Jo tuolloinen päätös kummastutti, ainakin paikallisissa tehdastyötä tekevissä perheissä. Enon pitäjässä vuorotyöläisen perheen arki hankaloituu suhteettoman paljon, jos vuorohoito poistuu alueelta. Se tekisi monissa perheissä työnteon mahdottomaksi.