Kolumni: Hyvissä unenlahjoissa on varjopuoliakin
Susanna Lehikoinen-Eriksson Kuva: Suvi Palosaari
Koulut alkoivat keskiviikkona, ja sen myötä monissa kodeissa lisääntyi aamuinen herätyskellojen pirinä. Itse olen aina ollut huono heräämään, ja herätyskello on saanut päristä korvani juuressa pitkänkin ajan ennen havahtumista. Sillä ei juurikaan ole ollut asiaan vaikutusta, onko univelkaa vai ei tai olenko mennyt ajoissa nukkumaan. Niinpä kelloni kilkatukseen herää yleensä ensin puolisoparkani, minä vasta vierestä kuuluvaan vihjailuun, että voisin hiljentää rakkineen.