Kolumni: Minä olen aurinko

Rakastan hauskoja hattuja. Minulla on monia mitä höpsöimpiä ja hassuimpia hattuja. Yleensä kun ostan uuden hatun, saan lähipiiriltäni huokailevia kommentteja, että enkö joskus voisi ostaa ihan normaaleja, tavallisia hattuja. No, oikeastaan en, koska ne ovat minusta tylsiä. Joskus takavuosina tuumasin kaupungilla miehelleni innostuneena, että katsohan tuolla vastaan tulevalla on samanlainen hattu kuin minulla. Mieheni tuumasi jokseenkin lakonisesti, että oletko muuten koskaan ajatellut, että aina kun näet jonkun, jolla on samanlainen hattu kuin minulla, niin he lähes poikkeuksetta ovat lapsia. Se on muuten aivan totta! Siitäpä voinkin helposti laittaa mutkat suoriksi ja tehdä johtopäätöksen, että aikuisten hatut ovat tylsiä ja lasten hatut eivät.