Eno Jetsin kiekkokoulun kasvatti, nyt 23-vuotias on päässyt kiekkourallaan pitkälle. Nousu Jokipoikien edustusjoukkueeseen oli yksi uran kohokohdista, mutta saadakseen lisää peliaikaa ja vastuuta nuorukainen suuntasi joukkuekavereidensa ja kanssa täksi kaudeksi tiensä kohti Unkaria. Kolmikko pelaa nyt maan pääsarjassa Mol-liigan budapestiläisessä Ferencvárosin joukkueessa. Ja hyvin pelaavatkin. Sivonen on iskenyt pelaamassaan 26 ottelussa 10+24 tehot, joilla hän johtaa oman joukkueensa pistepörssiä ja on koko kahdeksan joukkueen liigassakin sijalla yhdeksän. – Peli on kulkenut hyvin niin itsellä kuin joukkueellakin. Paikallinen lehti valitsi minut myös viikon pelaajaksi. Taistelemme tiukasti kotiedusta neljännesvälieriin, Sivonen kertoo sarjatilanteesta. Samassa ketjussa pelaava hyökkääjä Teemu Heikkinen (11+12) ja puolustaja Juhamatti Hietamäki (9+10) ovat myös joukkueen sisäisessä pistepörssissä korkealla. Ferencvárosissa pelaa kiintiöiden sallimat viisi ulkomaalaista pelaajaa. Kiintiön täyttävät slovakialainen maalivahti ja ruotsalainen sentteri. Joukkueen valmentaja on myös ruotsalainen, joka sai agentin välityksellä houkuteltua suomalaistrion joukkueeseensa vuoden sopimuksella. – Olen viihtynyt täällä Budapestissä tosi hyvin. Ihmiset ovat ystävällisiä, sosiaalisia ja joukkuekaverit osaavat puhua hyvin englantia. Kaupunki on yksi hienoimmista, missä olen koskaan käynyt. Eläminen on Suomeen verrattuna halpaa. Ruoka on erittäin hyvää ja silmänruokaa riittää, Sivonen sanailee. – Ihan täysin ammattilaisina täällä pelataan. Aamulla on sali- tai jäätreeni, päivä on vapaata ja illalla on toiset treenit. Seuran puolesta on asunto ja kahdesti päivässä saadaan käydä hallin ravintolassa syömässä. Kuukausipalkalla tulee täällä helposti toimeen ja voittopeleistä maksetaan sitten aina vähän ylimääräistä. Vähän jää sukanvarteenkin, mutta tärkeintä on, että pelikokemuksen kannalta tärkeää peliaikaa tulee parikymmentä minuuttia ottelua kohden. MM-kisojen B-ryhmässä pelaavan Unkarin Mol-liigassa on mukana myös romanialaisia joukkueita, joten vierasottelumatkat tarjoavat myös eksotiikkaa. – Unkarin paikallispeleihin pisin bussimatka on vain kolme tuntia, mutta Romaniaan matkustimme ensimmäisellä pelireissulla kuusitoista tuntia. Se oli aika puuduttavaa touhua. Vajaan viikon Romanian reissulla pelaamme siellä otteluja kahdesta kolmeen. Mol-liigan tasoa on vaikea verrata suomalaisiin sarjoihin, koska joukkueiden, mutta myös kentällisten tasoerot vaihtelevat niin suuresti. – Tuntuu, että joka joukkueessa on kaksi kovaa ja yksi heikompi kentällinen. Usein ulkomaalaiskentät pelaavat vastakkain. Mol-liigan taso voisi olla suomisarjan ja mestiksen välissä. Koviakin pelimiehiä sarjasta löytyy mm. Vaclav Novak ja HIFKissä pelannut Lubomir Hurtaj, Sivonen arvioi. – Otteluissa fanikulttuuri on täällä äänekästä ja fanaattista. Rakettejakin räjähtelee katsomoissa. Paikallispeleistäkin lähdetään välillä poliisisaattueessa pois, kun aikaisempina vuosina joukkueen bussi on joutunut ilkivallan kohteeksi, Sivonen kuvaa värikästä veljeskansan kiekkoelämää. Ensi kaudesta Sivosella ei ole ei vielä selviä suunnitelmia. – Tällä kaudella tavoittelemme helmikuussa pelattaviin loppuotteluihin pääsyä ja sitä kautta mitalia. Jatko täällä tai muualla ulkomailla on näiden hyvien kokemusten myötä ihan todellinen vaihtoehto. Kielitaito on kehittynyt ja elämänkokemusta on tullut paljon.