Julkaistu 
Sami Tolvanen

Opetuksen järjestämisestä ei tullut läpihuutojuttua

Ei käy kateeksi Joensuun päättäjiä, jotka joutuvat ratkaisemaan Enon ja Uimaharjun alueen opetuksen järjestämisen niin, että mahdollisimman harva pahastuisi.
Näyttää siltä, että virkamiehet, hyvinvointilautakunta ja kaupunginhallitus suhtautuivat maaseutualueensa koulujärjestelyihin liian kevyesti ja huterin pohjatiedoin, kun marssijärjestys tuotiin esille syyskuussa.
Alueella on kuitenkin vielä viitisen tuhatta asukasta, joiden kotiseutuhenki on tallella. Painetta on puskettu kantakaupungin suuntaan siihen malliin, että tälle päivälle varattu kuntalaisten kuulemistilaisuus siirrettiin marraskuun 20. päivään.
Kentältä on tullut näkökulmia, joita pitää virkamiehenkin pohtia.

Opetuksen järjestämiseen liittyvistä ongelmista, lähinnä Enon koulukeskuksen heikosta kunnosta ja Uimaharjun vähistä oppilaista, on uutisoitu Pielisjokiseudussa useaan otteeseen. Ihmettelinkin keväällä sitä, että vanhemmat, poliitikot ja yhdistykset eivät kommentoi niitä edes mielipidekirjoituksissa.
Tai sitten kaikki ovat somessa tekemässä face-swappeja tai muuta tärkeää.
Kaupunginhallituksen ja hyvinvointilautakunnan iltakoulun jälkeen Enossakin herättiin siihen, että alueen ainoa yläkoulu voikin olla Uimaharjussa. Tämä kärki edellähän selvitystyöhön lähdettiin.
Tämän jälkeen olen kuullut paljon asiallista ja faktoihin perustuvaa argumentointia yläkouluopetuksen pitämisestä Enossa. Selkeästi toimivampi koulukeskus liikunta- ja jäähalleineen sekä tuplasti suurempi oppilasmäärä ovat niitä faktoja, joita ei voi päätöksenteossa sivuuttaa. Toisaalta tällä oppilasmäärälogiikalla Kontiolahdenkin koulukeskuksen pitäisi sijaita Lehmossa eikä kirkonkylällä.
Mutta rivien välissä olen havainnut myös sitä ikiaikaista taajamien välistä otattelua, jota ei pitäisi harjoittaa enää näiden kohta yhdeksän Joensuun vuoden jälkeen.

Olen sitä mieltä, että jos aikoinaan olisi osattu nähdä alue kokonaisuutena, niin lukio toimisi edelleen. Yläkouluopetus olisi pitänyt keskittää Enon taajamaan jo itsenäisen kunnan aikaan, mikä olisi ruokkinut myös lukiota. Näin on toimittu Kontiolahdella, jossa on 250 opiskelijan elinvoimainen lukio. Ja onhan Ilomantsissakin lukio, vaikka asukasmäärä taitaa olla pienempi kuin Enon alueella.
Tällä asukaspohjalla ei voi olla kaikkea tuplana, se pitäisi jo ymmärtää.
Olipa ratkaisu mikä hyvänsä, tärkeintä on taata terveelliset ja nykyaikaiset tilat lapsille ja koulujen henkilökunnalle. Kouluja on lakkautettu ennenkin ja aina elämä on jatkunut.
Eikä yläkouluikäinen bussissa istumisesta pilalle mene. Ihmettelenkin sitä keskustelua, että nuoret olisivat jotenkin erityisen väsyneitä 15 kilometrin koulumatkan jälkeen. Joku muu väsyttää.

Kommentoi