Julkaistu 
Sami Tolvanen

Päättäjiksi kaivataan nyt niitä todellisia kehittäjiä

Puolueilta kantautuneet viestit eivät ole olleet järin innostuneita mitä tulee kuntavaaliehdokkaiden haalimiseen.
Ehdokkaita varmasti metsästetään kuumeisesti takarajaan eli ensi viikon tiistaihin saakka. Voi vain kuvitella sitä puhelinsoittorumbaa – vai näinköhän tulevana viikonloppuna mennään ihan koputtelemaan tekijämiesten ja -naisten oville.
Mutta miksi niitä ehdokkaita on nyt niin erityisen vaikea saada? Keskustan Kontiolahden kunnallisjärjestön puheenjohtaja Seppo Toppi tarjosi selitykseksi viime Pielisjokiseudussa Siun sotea. Että oman kylän valtuusto ei nappaa, kun kalliista sosiaali- ja terveydenhuollosta päätetään isommalla kirkolla.
Siun sote on kuitenkin harjoittelua, jos (vielä on monta muuttuvaa tekijää) sote- ja maakuntauudistuksesta tulee totta ja ensimmäiset maakuntavaltuuston vaalit käydään jo ensi tammikuussa. Tampereen johtamiskorkeakoulun professori Jari Stenvallin mukaan maakuntavaltuustoista tulisi paikkoja, joissa pyritään tekemään nimeä tunnetuksi eduskuntavaaleihin.
Harvemman aika riittää kahteen valtuustoon, joten monelle paikallispoliitikolle maakuntavaltuusto on kunnanvaltuustoa houkuttelevampi vaihtoehto.
– Nyt haetaan ehdokkaita kissojen ja koirien kanssa kuntavaaleihin, Stenvall totesi meille itäsuomalaisille toimittajille Kunnallisalan kehittämissäätiön kuntakoulutuksessa.

Ikävä juttu, jos oman kunnan asiat koetaan niin vähäpätöisiksi. Asian todellinen laita kun on, että nyt jos koskaan tarvitaan niitä viisaita kehittäjiä, jotka pitävät kunnan elinvoimaisena ja viihtyisänä paikkana kaikille.
Kunnissa tehtävät ratkaisut auttavat myös maakunnallista tavoitetta sote-kulujen kasvun hillitsemisessä. Sanotaan nyt vaikka niin, että huolella mietitty työllisyystoimi, lähiliikuntapaikka, liikenneratkaisu tai kulttuuripalvelu voi ehkäistä monta kallista ongelmaa.
Valtuustoissa tarvitaan myös niitä, jotka osaavat antaa arvoa uusille ideoille ja ymmärtävät bisneksen päälle. Se on muuten paljon vaikeampaa kuin asioiden surkeuden valittaminen kahvittelun lomassa.
Toki niitä palavasieluisia kyläpäälliköitäkin tarvitaan, koska kunnanvaltuustot ovat alueidensa edunvalvojia suhteessa maakunnalliseen koneistoon.
Ja useamman asiantuntijan arvio on, että luvassa on melkoinen kuntaliitosrumba, jos kunnat eivät onnistu uudessa roolissaan. Kontiolahdella tuskin halutaan nähdä sellaista vaihtoehtoa?
Jospa ehdokaspula on nyt vain rytmihäiriö. Konkarit ovat siirtymässä sivuun jo ikänsä puolesta ja nuoremmalla polvella ottaa aikansa tajuta omaa ja yhteistä parasta.
Kannustan paikallisia ehdokkaita tulemaan ulos myös Pielisjokiseudun mielipideosastolla. Keskustelua kannattaa käydä paikallislehden palstoilla.

Tämä kolumni julkaistiin 23.2. Pielisjokiseudussa.

Kommentoi